Etelänruttojuuri Petasites hybridus

Kuva Jouko Lehmuskallio

Mykerökukkaisiin kuuluva monivuotinen ruoho. Kukintoverso kehittyy keväällä ennen lehtiä. Juurakollinen.

Varsi on  15–40 cm, hedelmävaiheessa jopa 100 cm. Varsi etenkin aluksi latvasta karvainen, punaruskea–sinipunainen.

Lehdet ovat  kierteisesti. Kukintoverson lehdet ruodittomia, suomumaisia, suikeita, kapeakärkisiä, sinipunaisia. Varsinaiset lehdet pitkäruotisia, lapa munuaismainen, jopa 50–70 cm leveä ja herttatyvinen. 

Kukat ovat  mykeröitä 15–50, tanakkana, terttumaisena ryhmänä. Kasvi 2-kotinen (hede- ja emikukat eri yksilöissä).

Kukkimisaika on touko–kesäkuu.

Hedelmät ovat  kellanruskeita pähkylöitä, jonka päässä hapsihaivenia. Ei muodostu Suomessa.

Kasvupaikkoja ovat  ojanvarret, järvenrannat, pellon- ja tienpientareet, metsänlaiteet, pihat, puistot, joutomaat.

Suomessa se on vanha koristekasvi, joka esiintyy nykyisin myös luonnossamme viljelyjäänteenä ja -karkulaisena.

Valkoailakki Silene latifolia subsp. alba

Kuva Vastavalo.fi

Kohokkikasveihin kuuluva pysty kauttaaltaan pehmeäkarvainen monivuotisruoho.
Varsi on 20-60 cm yläosasta nystykarvainen.
Lehdet ovat vastakkain puikeita tai soikeita, aluslehdet ruodillisia, varsilehdet ruodittomia.
Kukat ovat haarovassa latvakukinnossa kaksikotisesti, verhiö pullea, terälehtiä 5 valkoisia 3-5 cm kärjestä halkoisia.
Kukkimisaika on kesä-elokuu.
Hedelmät ovat ruukkumaisia  10-liuskaisesti avautuvia kotia.
Kasvupaikat ovat jätemaakasat, kaatopaikat, pihat, hautausmaat, tienvarret ja satamat.
Valkoailakki on yöperhospölytteinen laji.

Hiirenvirna Vicia cracca

Kuva Jouko Lehmuskallio

Hernekasveihin kuuluva pitkävartinen rento tai kiipeilevä lyhytkarvainen lehdiltään parilehdykkäinen terttukukintoinen sinikukkainen monivuotisruoho.
Varsi on 20-100 cm ohut.
Lehdet ovat kierteisesti 6-12-parisesti parilehdykkäisiä tarttumakärhellisiä, lehdykät kapeanpuikeita tai tasasoukkia otakärkisiä (lehden kärki, joka päättyy piikkiin).
Kukat ovat pitkäperäisissä tiheissä usein toispuolisissa lehtihankaisissa tertuissa, teriö 10-12 mm perhomainen sininen tai sinivioletti.
Kukkimisaika on kesä-elokuu.
Hedelmät ovat ruskeita kaljuja palkoja.
Kasvupaikkoja ovat merenrannat, kalliot, harjut, rinnemetsät, niityt, pientareet ja metsät.
Hiirenvirma on myrkyllinen. 
Hiirenvirna on tutuimpia hernekasvejamme ja yksi kaikkein yleisimmistä niittyjen lajeista.

Voikukka Taraxacum

Kuva Jouko Lehmuskallio

Sikurikasveihin kuuluva lehtiruusukkeellisia pehmeä- ja pulleavartisia iso- ja keltamykeröisiä monivuoitisruohoja.
Varsi on 3-50 cm ontto lehdetön vana.
Lehdet ovat tyviruusukkeena suikeita tai kielimäisiä pariliuskaisia joskus ehyitä.
Kukat ovat yksittäin vanojen latvassa sijaitsevissa isoissa tiheä- ja runsaskukkaisissa kullankeltaisissa mykeröissä, kaikki kukat kielikukkia.
Kukkimisaika on touko-elokuu.
Hedelmät ovat hoikkia lenninhaivenellisia pähkylöitä.
Kasvupaikkoja ovat niityt, piennar- ja joutomaat.
Suomessa on noin 500 eri voikukkalajia. Se kehittää siemenensä ilman hedelmöitystä, apomiktisesti.

Maariankämmekkä Dactylorhiza maculata

Kuva Jouko Lehmuskallio

Kämmekkäkasveihin kuuluva täplikäslehtinen tähkäkukintoinen kaunis- ja vaaleanpunakukkainen monivuotisruoho.
Varsi on 20-50 cm pysty jäykähkö haaraton.
Lehdet ovat kierteisesti päältä himmeänvihreitä punaruskealaikkuisia alta harmaanvihreitä alemmat vastapuikeita tai pitkulaisia, ylemmät pienempiä kapeita teräväkärkisiä.
Kukat ovat tiheässä tähkässä varren latvassa tavallisesti vaaleanpunaisia sinipunaisin kirjailuin vastakohtaisia, huuli kannuksellinen leveä 3-liuskainen, sivuliuskat leveitä pyöreitä, keskiliuska kapeampi lyhyempi.
Kukkimisaika on kesä-heinäkuu.
Hedelmät ovat pitkiä pystyjä pienisiemenisiä kotia.
Kasvupaikkoja ovat letot, korvet, suot, laiteet, kalliosoistumat kosteat niityt ja lehdot.
Maariankämmekkä on monimuotoinen, kukan väritys ja huulen muoto muuntelevat paljon.

Mustikka Vaccinium myrtillus

Kuva Jouko Lehmuskallio

Kanervakasveihin kuuluva talveksi lehtensä karistava punertavakukkainen himmeän sinimarjainen varpu.
Varsi on 10-40 cm pysty haarat särmikkäitä vihreitä.
Lehdet ovat kierteisesti lyhytruotisia 1-2,5 cm soikeita suippoja sahalaitaisia.
Kukat ovat yksittäin lehtihangoissa teriö 4-7 mm ruukkumainen vihertävänkellertävä tai punaisehko.
Kukkimisaika on kesä-heinäkuu.
Hedelmät ovat 6-8 mm pyöreitä mehukkaita makeita vahapeitteisiä tummansinisiä tai vahapeitteetömiä mustia marjoja.
Kasvupaikkoja ovat tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät ja korvet, myös kuivat kangasmetsät ja tunturikankaat.
Mustikka on yleisimpiä metsäkasvejamme ja lukeutuu havumetsiemme valtavarpuihin.

Lakka Rubus chamaemorus

Kuva Jouko Lehmuskallio

Ruusukasveihin kuuluva matala lähes pyöreälehtinen valkokukkainen oranssinkeltamarjainen monivuotisruoho.
Varsi on 10-25 cm pysty.
Lehdet ovat kierteisesti varsilehtiä 2 munuaismaisia kurttuisia, matalaan 5-7-liuskaisia pyöreitä hammaslaitaisia.
Kukat ovat kaksikotisesti yksittäin pitkäperäisiä 2-3 cm leveitä terälehtiä 5 valkoisia.
Kukkimisaika on kesäkuu.
Hedelmät ovat keltaisia tai kullanpunaisia mehukkaita arommikkaita kerrannaisluumarjoja.
Kasvupaikkoja ovat rahkaiset suot ja  puolivarjoiset korvet.
Lakka on kaksikotinen, hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Pienillä soilla kasvustot jäävät marjattomiksi, jos molempia sukupuolia ei ole paikalla riittävästi.